Kiiltäviä omenia madolla 1-2 lk

Vedenalaista elämää ja viidakoita

Katso vedenlaiset maailmat, sekä tunnistatko viidakossa lymyilevät eläimet?
Napauta linkkiä:Flickr

Henri Rousseaun jalanjäljillä

Henri Rousseau
Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Henri Rousseau
Omakuva, 1890.
Syntynyt
21. toukokuuta 1844Laval, Ranska
Kuollut
2. syyskuuta 1910Pariisi, Ranska
Kansallisuus
ranskalainen
Ala
taidemaalari
Taidesuuntaus
Naivismi
Kuuluisimpia töitä
Viidakkomaisemat, joissa etualalla ihminen
Signeeraus

Näytä
Taiteen reunoilla

Paul Salvator Goldengruen (Goldengreen), Alkujumaluus.
Suuntaukset
Art brut Fantastinen realismi Graffiti ITE-taide Kansantaide Naivismi Primitivismi Visionäärinen taide
Tekijöitä Suomesta
Aleksanteri Ahola-Valo Andreas Alariesto Annukka Grönlund Martti Innanen Einari Junttila Arto Ali-Eskola Edvin Hevonkoski Enni Id Aleksandra Ionowa Alice Kaira Matias Keskinen Nikolai Lehto Jussi Löf Kalervo Palsa Vesa Peltonen Matti Rutanen Veijo Rönkkönen Ilmari Salminen Olli Seppänen Kaarina Staudinger-Loppukaarre Vihtori Storck Ilkka-Juhani Takalo-Eskola Heikki Tuomela Ensio Tuppurainen Sigurd Wettenhovi-Aspa
Tekijöitä ulkomailta
William Blake Aleksanteri Ahola-Valo Banksy Jean-Michel Basquiat Hieronymus Bosch Salvador Dalí Jean Dubuffet Max Ernst H. R. Giger Alex Grey Keith Haring Edward Hicks Frida Kahlo Theodor Kittelsen Mati Klarwein Paul Kondas Séraphine Louis Gustave Moreau Grandma Moses Niko Pirosmani Henri Rousseau
Henri Julien Félix Rousseau (21. toukokuuta 1844 – 2. syyskuuta 1910) oli ranskalainen itseoppinut naivistinen taiteilija. Kuuluisat avantgarde-taiteilijat, kuten Gauguin ja Picasso huomasivat hänen maalauksensa hänen taiteilijauransa viimeisessä vaiheessa, kun hän maalasi päätoimisesti.[1] Hänet tunnetaan myös nimillä Le Douanier (ransk. tullimies) tai Tullimies Rousseau päivätyönsä mukaan.[1][2]
Rousseau toimi tullivirkailijana 1871-1893. Ollessaan virassaan hän alkoi opettaa itseään maalaamaan ja maalasi myös työaikanaan. Rousseaun työajan käytöstä maalaamiseen on useita tarinoita. "Hän saattoi etsiä jostain paikan, jossa saattoi istua yksin, maalata ja piirtää", muisteli eräs hänen tuttavansa. Yksi tämän kauden mestariteoksista on Tulliportti (noin 1890), joka esittää luultavasti hänen työpaikkaansa Porte de Vanvesissa.[1]
Hän siirtyi kokopäiväiseksi taiteilijaksi vasta jäätyään eläkkelle. Suosikkiaiheita olivat viidakkomaisemat, ja maisemat, joiden etualalla on ihminen. Viidakkoihinsa hän haki mallia sekä kasvitieteellisestä puutarhasta että kasviopin kirjoista – oikeassa viidakossa Rousseau ei koskaan käynyt.[3]
Elämänsä ajan häntä viehätti järjestys, rakenne ja säännöllisyys. Samanaikaisesti hän tunsi vahvaa vetovoimaa villiä vapautta kohtaan. Tämä vapaus näkyy parhaiten Rousseaun kuuluisissa viidakkokuvissa, jotka yhdistävät eläimellisen vapauden esityksen rajoittamattoman mielikuvituksen ja psykologisen draaman näyttöön.[1]
Pablo Picasso tutustui Rousseauhun ja piti tämän töitä suuressa arvossa.[3]
Rousseaun teoksia on muun muassa Lavalissa, Ranskassa sijaitsevassa naivistisen taiteen